Petteri Orpon (kok) hallitus aloitti työnsä vuonna 2023 kunnianhimoisin tavoittein julkisen talouden korjaamiseksi.
Julkisen talouden alijäämän piti painua prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Työmarkkinoita laitettiin uusiksi kovalla kädellä, ja tuloksena piti olla 100 000 uutta työllistä.
Alijäämätavoitteensa saavuttaakseen hallitus teki 10 miljardilla eurolla sopeutusta.
Nyt ilmassa on hämmennystä siitä, mikä on totuus sopeutuksen oikeasta määrästä.
Sopeutuksen mahdollinen toteuma on puhuttanut pitkään, nyt soppaa hämmentää muun muassa oppositiopuolue vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela. Hän ihmettelee viestipalvelu X:ssä eri lukuja sopeutuksen todellisesta määrästä.
– Orpo-Purran hallituksen nettosopeutussummasta ei ota Erkkikään selvää. Eri dokumenteissa on eri luvut, ja kokonaisuus on hähmäinen. Viime viikon luku 6,5 miljardia on vaihtunut 2,8 miljardiin. Miten näin on käynyt? Koskela kirjoittaa.
– Viime viikolla eduskunta käsitteli valtioneuvoston selontekoa liiallisen alijäämän korjaamisesta. Selonteossa arvioitiin hallituksen nettosopeutukseksi 6,5 mrd, hän jatkaa.
Todellinen sopeutus paljastuu?
Tarkastelukriteereistä riippuen valtiovarainministeriö on lausunnossaan eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle todennut, että vaalikauden loppuun mennessä hallitus on sopeuttanut taloutta todellisuudessa 2,8 miljardilla tai 4 miljardilla eurolla.
Nettosopeutus selviää, kun päätetyistä kymmenen miljardin euron sopeutuksista vähennetään hallituksen tekemät menolisäykset, kuten puolustusmenojen kasvu ja veronkevennykset.
Valtiovarainministeriön toukokuisessa lausunnossa valtiovarainvaliokunnalle todetaan, että tietyillä kriteereillä tarkasteltaessa vaalikauden päätösperäiset toimet vahvistavat julkisyhteisöjen rahoitusasemaa 2,8 miljardilla eurolla vuonna 2027.
Vuoden 2030 tasolla sopeutusta kertyy sen lisäksi 0,6 miljardia euroa.
Sopeutuslukujen pieni koko kaudella 2027–2030 johtuu valtiovarainministeriön mukaan Suomen sitoutumisesta Naton puolustusmenotavoitteeseen, jonka mukaan puolustusmenoja on nostettava 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä.
– Kokonaisuudessaan vaalikauden aikana tehdyt päätökset kasvattavat puolustusmenoja noin 3,51 miljardilla eurolla vuoden 2030 tasolla tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna, lausunnossa kirjoitetaan.
Laajemmilla kriteereillä enemmän
Kun todellisen sopeutuksen määräksi on saatu 2,8 miljardia euroa, ulkopuolelle on jätetty hallitusohjelman mukaiset hyvinvointialueiden omat sopeutustoimet taloutensa tervehdyttämiseksi. Myöskään toteutettujen työllisyystoimien julkista taloutta vahvistavaa rakenteellista vaikutusta ei ole huomioitu.
Lisäksi 2,8 miljardin euron sopeutuksessa on huomioitu muutokset sosiaaliturvamaksuissa, vaikka hallituksen toimien ohella niiden kehitykseen vaikuttaa myös muun muassa Työllisyysrahaston suhdannepuskurin varallisuusasema. Myös mennyt suhdannekehitys huomioidaan osin.
Valtiovarainministeriön laajemmassa tarkastelussa on otettu huomioon esimerkiksi hyvinvointialueiden omat sopeuttamistoimet sekä työllisyystoimet. Sosiaaliturvamaksujen muutoksia ei sen sijaan ole huomioitu.
Kun näillä kriteereillä tarkastellaan vaalikauden aikana tehtyjä ja realisoituvia toimia eli kaikkia hallituksen toimia, mukaan lukien puolustusmenojen kasvu, julkinen talous vahvistuu arviolta 4 miljardilla eurolla vuonna 2027.
Valtiovarainministeriö huomauttaa, että vaikka osa hallituksen toimista ei lisää nettosopeutusta, ne vähentävät silti velanottoa.
– Tällaisia toimia ovat siirrot Valtion eläkerahastosta sekä Ara-korkotukilainavaltuuksien vähentäminen, valtiovarainministeriö kirjoittaa lausunnossaan.
Karu tieto työllisistä
Työllisten määrästä valtiovarainministeriö toteaa lausunnossaan eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle, että talouskasvun nopeutumisesta seuraavan työvoiman kysynnän lisäksi nykyisen hallituksen päätösten takia työllisten määrä voisi olla 18 000 suurempi vuonna 2030.
Kyseessä on tekninen oletus, jota valtiovarainministeriö on käyttänyt kevään talousennusteessaan.
– Työvoiman kysyntä kohdistuu suhdannenousun alussa tyypillisesti paremman tuottavuuspotentiaalin omaavaan henkilöstöön. Työvoiman rakenneuudistusten kohderyhmä ei välttämättä edusta tätä potentiaalia, valtiovarainministeriö kirjoittaa.
Uusia työllisiä tulisi siis vain 18 000 vuoteen 2030 mennessä.
